Mitä meidän pitäisi tehdä?

Suurleirillä iski ihan jumalaton treenikärpänen. Pari viimistä kuukautta on mennyt melko vähäisten treenien merkeissä, johtuen tosin lähinnä työharjoittelusta ja kesäkuun menoista. Nyt onkin sitten loppukesä lomaa, joten mitäs muutakaan tässä.. Tosin, niin kuin joskus eräässä postauksessa totesin, me tehdään mielummin ensin fiiliksellä ja sitten vasta tavoitteella. Aida ei muutenkaan ole luonnoltaan se kaikista helpoin harrastuskoira, vaikka miellyttämisenhalua löytyykin niin monia asioita kyseenalaistetaan ja tarkastellaan miksi täytyy tehdä. Uroksen ja nartun ero(ko)? Tässä kuitenkin juttuja, mitä pohdin meille lähitulevaisuuteen!

Seuraaminen. Aida sinänsä "seuraa", mutta se voisi olla 10 x tiiviimpää sekä varmempaa. Sekin on lähinnä vahingossa opetettu, kun oon lenkillä pyydellyt kontaktia välillä. Joten kunnolliseen tokoseuruuseen ei ole vielä panostettu. En ole ihan varma miten tätä lähtisin opettamaan, mutta luultavasti sivulletulon kautta ja yhden askeleen tekniikalla.

Nouto. Tai kapulan pito. Tällä hetkellä kapula pysyy kaapissa, koska se ei vaan mene suuhun. Tai mistä tiedän, vaikka nykyään menisikin.. Tosiaan uusia sääntöjä silmällä pitäen, tää todella pitäisi ottaa treenin alle. Luultavasti innostamalla pitää vaan huijata kapula sheltin hampaisiin ja naksutella heti kun se sinne menee. Täytynee myös opetella esineen pito jollakin muulla kuin kapulalla.

Istu-maahan-siirtymät. En ole edes keksinyt käskyä vielä näille. Enkä tiedä miten opettaisin. Enkä tiedä onko takajalat vai etujalat paikallaan luontaisempaa tuolle. Öööööö. En tiedä tästä mitään.

Paikkamakuun häiriö. Paikallaanhan Aida makaa vaikka maailman tappiin asti, mutta häiriöstä en osaa sanoa oikein mitään. Toiset koirat, ihmiset, pyörät, autot, lelut, namit, yleinen hälinä..?! Täytynee lähteä vetämään joku treenikerta tuonne rakennustyömaan lähelle ja katsoa kuinka paljon ja mistä se ottaa häiriötä.

Ruutu. On mun mielestä yks hauskimmista tokoliikkeistä ja esimerkiksi yks Jessen lempparijutuista. Helpottanee tulevaakin kun otetaan tää työn alle mahdollisimman pian. Avoimeen meillä ei oo tosin mikään kiire.

Verijälki. Tää oli hirmu hauskaa Jessen kanssa! Aidankin kanssa pitäisi ottaa hommaksi ja tilata seuraavaksi lihojen mukana verta.

Namiruutu. Lisää nenähommia, aina ei jaksa treenata ja nuuhkuttelu saa sähköjäniksen hyvin nopeasti off-tilaan. En ymmärrä miksei olla tehty. Toiminee myös hyvänä harjoituksena varsinaisen jäljestyksen opettamiselle, jos ikinä siihen suuntaan jaksetaan lähteä.

Temput. Aida osaa harmittavan vähän temppuja. Aina ei tosiaan jaksa hinkata niitä millintarkkoja tokoliikkeitä, ja kurreasentohan on tosi hyödyllinen, eikö? Ja onhan se tosi viihdyttävää, kun kaverit kyselee kyläillessä "mitä temppuja se osaa", jonka jälkeen voi näyttää kun koira hyppää ilmassa voltin.

Mulla ois ihan törkeen paljon intoa tehdä kaikkea, mut täytyy pitää mielessä se fiilis. Onhan tässä monta vuotta aikaa, mutta toisaalta kasvattaja väläytteli ajatusta pennuista ensi kesän juoksuille ja mun mielessä kummittelee ajatus TK1:stä.. Mutta tosiaan. Fiiliksen mukaan. Eiks je.