Aamulla kiskoin mutisevan avomiehen sängystä yhdeksän aikaan (Aida oli tietysti tässä vaiheessa jo into pinkeänä menossa) ja lähdimme hieman ennen kymmentä kohti metroasemaa. Pysäkki eteenpäin ja hyppäsimme Vantaan bussiin. Tuijotin Google Mapsia silmä kovana, jotta en vahingossakaan ajaisi Valimotietä lähimpänä olevasta pysäkistä ohi.. Valimotietä?! Niin. Jäimme oikealla pysäkillä pois, kävelimme navigaattorin osoittamaan suuntaan ja ihmettelimme, kun kyseistä hallia ei näy mailla halmeilla. Tarkistin vielä Googlesta, että olihan ShowHau Centerin osoite Valimotie 2. "Oho", totesin tarkistuksen jälkeen sen olevan Valimokuja 2. Onni onnettomuudessa, oikeaan osoitteeseen oli vain hieman päälle kilometri matkaa joten eikun tassua toisen eteen. Löysimme kuin löysimmekin paikalle ajoissa pienten sattumuksien jälkeen.
Halli oli oikein viihtyisä! Ilmoitin Aidan pieniin koiriin ja jäimme kehän laidalle odottelemaan sen alkua. Jostain syystä Aida oli aivan hämillään ja kauhuissaan kyseisessä paikassa, korvat luimussa ja häntä koipien välissä se yritti jotenkin tajuta mikä on homman nimi. Juuri kun sain koiralle mukavamman ja rennomman olon, se säikähti uudelleen kuulutuksien ääntä.. En ole ikinä nähnyt sitä tuollaisena ja ihmettelen edelleen hieman sen käyttäytymistä. Kuten edellä mainitsin, näyttelytreenimme ovat olleet hieman puutteelliset joten otin vielä pikatreeninä paikallaan seisomisia. Nätisti ravaamista koitimme muutaman pätkän, mutta tiedostin jo etukäteen että ei se siinä hetkessä paremmaksi muutu. Saa muuten heittää hyviä vinkkejä näyttelyissä ravaamisen treenaamiseksi, meillä se on tällä hetkellä epämääräinen häntäpystyssäkontaktiaottaen-ravaus.
Kauniit shetlanninlammaskoiran liikkeet.. Eiku? Kaikenkaikkieen mätsäreistä jäi oikein hyvä fiilis - ja toivoa sopii, että meidän kehäesiintyminen paranee edes jonkin verran Turun näyttelyyn mennessä..
"Saa muuten heittää hyviä vinkkejä näyttelyissä ravaamisen treenaamiseksi, meillä se on tällä hetkellä epämääräinen häntäpystyssäkontaktiaottaen-ravaus."
VastaaPoistaTälleen lonkalta loogista päättelyä: näyttelypiuha kaulaan vihjeeksi, sopivasti vauhtia, merkkaat edes oikeaan päin sohivaa käyttäytymistä, esim. hetkellistä kontaktin putoamista ja nakkaat palkan maahan koiran eteen. Sellaista kivaa, mutta hillityn asiallista menoa ainakin alkuun jos sitä häntää miettii, ettei touhun odotusarvo kasva isoksi, mikä kiihdyttää. Näin lähtisin alkuun.
Pitääkin itseasiassa huomioida toi palkkaussuunta, hyvä kun muistutit. Näin ollaan kyl tehty muuten muttamutta.. Shetlantilaisen mielestä kaikki on "NIIN KIVAA HAUSKAA IHANAA ELÄMÄ LOISTAA", että askelkin eteenpäin niin häntä pingahtaa pystyyn. Musta on hirveen näköstä ku jengi karjuu siellä kehissä koirille vaan siksi et ne laskis häntää sinne jalkojen väliin. Treeniä treeniä.. :D
PoistaItse sain oman sheltin ravaamaan nätisti niin että pidän hihnan löysällä hieman polven yläpuolella, tuppaa ottamaan jännitettä siitä kädestä ja hihnasta mutta tsemppiä teille näyttelyyn :) !
VastaaPoistaItse opetin oman kääpiöpinserini laittamalla palkkalautasen eteen ja sitten ravautin koiraa lautaselle päin. Oppi sen nopeasti, ja nykyään ravaa minun edellä löysällä hihnalla.
VastaaPoistaHarjoitukset jatkuvat. :D Mietinkin jotain target-juttua tjsp.
PoistaSulla on tosi sievä sheltti! :)
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista